Hoi Anista tassa kirjoittelen, terve

Jep jep joo. Eli joo. Meinasin eilen menna Da Nangiin junalla, mutta juna-asemalla ei ollut ketaan myymassa lippuja ja sitten joku tyyppi tuli selittamaan ettei tanaan mene enaa junia festivaalien takia ja ohjas mut typeraan open tour -bussiin. Olin satavarma etta se kusettaa etta sais mut siihen bussiin (joka on kalliimpi kuin juna), mutta toisaalta sielta juna-asemalta ei saanut lippuja, joten ihan sama.

Danangiin (en osaa nakojaan paattaa kirjoitanko sen paikallisesti vai epapaikallisesti, jaahas) saavuin joskus iltapaivalla viiden aikoihin ja oli vahan hankalaa loytaa hotellia, koska kaikki oli taynna niiden hiton festivaalien takia. Lopulta jouduin ottamaan hotellin vaan yhdeksi yoksi, vaikka olisin halunnut kahdeksi. Se oli joku limainen Romance-hotel. Ne ei osannu siella englantia mutta elekielella on muutenkin hauskempaa kommunikoida.

Illalla lahdin vaeltelemaan ympariinsa ja eksyin, koska luulin etta hotelli oli eri puolella katua kuin missa se oli. Menin sitten nettikahvilaan ja totesin etta netti on aika tylsa. Lahdin pois ja loysin viimeinkin rannalle minne halusinkin. Kavelin vahingossa jollekin kielletylle alueelle (= hyppasin aidan yli) ja sinne tuli jotain sotilaita jotka ei osanneet puhua englantia, joten ne vaan flirttaili ja ohjas mut pois. Muuten joen varrella oli aika uber-kitschia meininkia. Naa aasialaisten varivalot, ugh. Mulla oli sikanalka, joten menin johonkin randomiin ravintolaan. Siella oli ruokalistalla lahinna sammakoita ja hevosia ja muuta yhta herkullista, mutta loysin onneksi jotain kaalia ja riisiakin. Tai onneksi ja onneksi. Tuntuu etta se on se kasvisvaihtoehto kaikkialla. Kaalia ja riisia. Urgh. Ja aina jos jossain lukee plaa plaa with vegetables, niin se vegetables tarkoittaa kaalia.

Sitten oli yo ja nukuin. Sen jalkeen tuli aamu ja herasin. Jannaa!

Ulostauduin huoneesta ja jatin rinkan hotskulle. Ulkona oli aika kuuma ja paloin taas. Suojakerroin 30 ei vaan riita, kuulkaas. Joen varrella oli joku tytto joka sanoi etta mulla on ihanan onnellinen hymy. Aivan. Hymy. Sitten se sanoi etta I'll always remember you, mika oli vahan pelottavaa ja lahdin karkuun. Kavin kattomassa sen museon, missa oli vanhoja kiviveistoksia. En tieda miksi, mutta jotenkin tuntuu tosi omituiselta etta Vietnamissa on ollut niin paljon hindu-juttuja. Sekoittuvat kulttuurit, tosi jannaa. Ma luulin etta kaikki on yksin mokissa keskella metsaa.

Sitten menin kattomaan jotain pagodaa jossa oli hassuja buddha-patsaita ja hopso tati jonka kanssa yritin puhua vietnamia. Se meni aika hyvin. Puhuttiin jopa ilotulituksista. Mentiin siis syvallisiin asioihin. Sitten kavin syomassa jossain paikallisessa minimaalisessa paikassa jossa ei puhuttu englantia. Kesti varmaan melkein puoli tuntia ennen kuin sain tilauksen tehtya. Se ei siis mennyt kauhean hyvin, mutta sain kuitenkin lopulta parempaa ruokaa kuin eilen siina sammakko-paikassa, ja kolme kertaa halvemmalla.

Yritin viela epatoivoisesti metsastaa hotellia yhdeksi yoksi, etta olisin nahnyt kuinka innoissaan paikalliset ovat ilotulituksista (veikkaan etta aika innoissaan), mutta ei onnistunut, joten otin bussin Hoi Aniin. Ja taalla sita nyt ollaan. Oon tosi surkeessa hotellissa jonka vessanpontto hajosi ensimmaiseksi. Korjasin sen itse, koska oon aikamoinen putkimies. Siella piti myos olla ilmainen netti, mutta se oli kuulemma hajalla, joten piti tulla toiseen hotelliin ja maksaa, nyyh.

Nyt mulla on vahan eksynyt olo, ehka siksi etta oon niin vasyksissa ja on pimeeta ja tassa kaupungissa on tosi epatodellinen tunnelma. Ihan niinku opaskirja sanoi. Oho. Taalla on kuitenkin varmaan aika paljon nahtavaa.

Oon vahan juossut nyt tanne Hoi Aniin. Ei mun pitanyt nain kireella tahdilla menna. Hueen olis voinut jaada viela. Mutta kun jotenkin tuli semmonen fiilis, etta ah, nyt ma lahden. Ja tassa sita nyt ollaan. Noh. Semmosta se on. Ja varmaan ehdin sitten Kambodzaan ja Laokseenkin. Jee.